Kun maassa on lunta ja pakkasta

On se kyllä niin rasittavaa hetkittäin, kun on kovilla pakkasilla puettava koira. Aina pitää olla joku kerrasto päällä jo ihan nolla keliltä lähtien. Ja sitten kun niitä on kaksi, joita pitää pukea yli -15 asteeseen niin silloin ei kyllä saa olla kiirettä lenkille.

Onneksi Melmu on tottunut pennusta asti olemaan vaatteissa, tulihan se meille lokakuussa, eli jo kylmillä ilmoilla. Seuraavana ostossa ovat vielä tossut koville yli -20 asteen pakkasille. Nyt on selvästi huomannut mm. vinkumisesta ja steppaamisesta että kylmä ottaa pienen jalkoihin.

Tämän hetken käytöskoulusta sen verran, että tilanne kotona on rauhoittunut jääkauden jälkeen huomattavasti ja Melmua uskaltaa jopa tietyin varauksin pitää irti. Edelleen on joitain pieniä ongelmia kuten se, että sohvalla mika saisi nukkua, kun ketään ei ole kotona tai paikalla sitä todistamassa. Tietää selvästi tekevänsä väärin, koska jos satun tulemaan huoneeseen koiran sohvalla nukkuessa se hyppää äkkiä alas ja menee maata viistäen omalle paikalleen. 

Kehitystä on tapahtunut myös vieraiden tuloon. Nyt meille voi jo kävellä sisälle suunnilleen ilman pienen koiran syliin änkemisyrityksiä. 

Vuoden alusta olisi tarkoitus liittyä paikalliseen Agilityseuraan LAGUUN ja ilmoittaa Melmu agilityn alkeet jonoon. toivottavasti pääsisi sitten viimeistään kesällä aloittamaan agility treenit Melmun kanssa.  Jos sitten 2012 kaudelle pääsisi jo kilpailemaan.  

Seuraava näyttely on sitten Tuusniemellä helmikuussa. Kyseessä on pieni ryhmänäyttely eli mahdollisuudet menestyä ovat paremmat kuin monissa isommissa kisoissa. Jos tästä koirasta vaikka vielä joskus saataisiin AGIVALIO..