Ihana kevät, onhan sitä jo odotettu

Että on ihanaa, kun aurinko taas paistaa ja on niin lämmintä, että ei takkeja tarvitse oikeastaan pitää.. Nyt on käyty sitten enemmän ulkona juoksemassakin, kun on mukavan lämmintä sellaiseen. Tässä lähellä on iso iso jalkapallokenttä, joka ei vielä näin aikaisin keväällä ole käytössä. Siellä on mahtavaa käydä juoksuttamassa. Stidi ei vain oikein tahdo tulla luokse, vaan sen pyydystämiseen menee usein aikaa. Mutta sitä treenatessa.

Stidi on ruskettunut jo todella paljon. Sen täplät jo näkyvät. Ei ihan niin pilkku kuin toivoin, mutta nätti kuitenkin. Pentukuvien perusteella voisi luulla pilkummaksi. 

Meillä koirien annetaan nauttia vapaudesta aina knu vain voidaan. Siksi onkin niin tärkeää, että Stidi saataisiin paremmin laumaviettiseksi. Tällä hetkellä ainakaan ruoka ei kiinnosta ulkona tarpeeksi, varmaan jos olisi jotain esim. juustoa tai nakkia taskussa, niin saattaisi toimia. 

Melmukin on oppinut pikkuhiljaa TOKOn alkeita. Osaa jo tulla sivulle ja seuraakin yllättävän kivasti. On jopa lopettanut vierellä Pomppimisen. Lisäksi olemme opetelleet vapaana seisomista näyttelyitä varten. Seisoo selkä paremmin suorassa kun en itse ole vieressä kyykyssä. 

Melmusta on tullut todella nopea. Olen harkinnut vieväni sen Ylistaron maastojuoksuradalle kokeilemaan olisiko Maastojuoksu sen juttu. Stidi voisi myös pitää maastojuoksusta, tälläkin hetkellä jahtaa aina kaikkea mikä liikkuu... 

Stidille on kertynyt massaakin ihan kivasti, painoa on tullut varmaan puoli kiloa lisää. Nyt ei enää näytä ihan luikulta, eikä kylkiluut paista läpi. 

Suunnitelmia

Nyt se viimein on tiedossa. Eli Melmun uros ensi syksyn pennuille. Kyseessä on erittäin komea Hebblas Idefix eli kotoisammin Mushu. On siis tiedossa oranssi pentue vaalealla pigmentillä ja todennäköisesti (ja toivottavasti) myös paljon nakuja, kuten suvussa on. Maanantaina lähtee Genoscoperille PLL-testausta varten Melmulta poskisolunäyte. Sitten seuraakin piinaava kuukausi kun pitää odottaa vastausta.  TÄÄLTÄ pentueen kuvalliseen sukutauluun.

Voi olla että Tampereen KV näyttely jää tänä kesänä ainoaksi, sillä tulossa on suuria muutoksia tämän porukan arkeen. Toki se tarkoittaa myös sitä että on taas enemmän aikaa perehtyä koirieni peruskoulutukseen ja osaltaan koulutustason ylläpitoon. 

Kevät tuo taas tullessaan hyvät treenikelit sekä uuden innon harjoitella koirien kanssa. Talvella harjakoiran kanssa tottelevaisuustreeni tapahtuu lähinnä sisällä ja hyvin rajoitetusti. Ihan kuin TOKOn opettaminen hurjalle ei olisi muutenkin haastavaa. Harjakoiria ei ole luotu palveluskoiriksi vaan ne vastaavat ennemmin luonteeltaan kissaa, yrittävät tehdä mitä itse tykkäävät piittaamatta käskyistä, jos siis kyseessä ei ole ruokaa. Stidin kanssa on tämä kevät treenattu oikeastaan leikin varjolla, eli lelulla leikkiessä käsketty joko istumaan tai maahan tai seisomaan. Seisominen tällä on vielä vähän vaiheessa. Melmulle on sivu sanakin jo tuttu. Näiden treenaaminen on osoittautunut hyvin haasteelliseksi. 

Kuitenkin voin ottaa ne pellolle irti pelkäämättä että ne karkaisivat. Ihmiset ovat niille ennemmin se ylipääsemätön houkutus kuin toiset koirat. Ruoalla molemmat saa tekemään oikeastaan mitä vain. 

Nyt vaan toivotaan hyviä treenikelejä ja sitä että lämpötila pysyisi yli +5*C ettei tarvitsisi pukea nakuja.