Onnettomuuksia onnen keskellä

Aina ei ole todellakaan helppo omistaa koiraa. Eikä varsinkaan kahta uroskoiraa. Torstaina jätkät otti yhteen ja Perjantaina ihmettelin kummallista rousketta Rokin suussa ja pian se sylkäisikin pihalle HAMPAAN!! Sunnuntai aamuna löytyi eteisestä vielä toinenkin tippunut hammas. Ja painokin on pudonnut tammikuisen lääkärin jälkeen 2,5 kiloa :(

No ei siinä muuta voinut kuin lääkäriin viedä pienen. Ensin tutkittiin ja käänneltiin ja väänneltiin. Ientulehdus ainakin. Lisäksi pakko nukuttaa, sillä ainakin kahden hampaan juuret on sirpaloituneet vielä ikeneen. Parit putket otettiin vertakin.

Tuloksena: Maksa- ja munuaisarvot sekä muut veriarvot normaalit (haimaa ja kilpparia ei mitattu), Metacam-piikki taas koiraan, hammaskiven poisto, ja 3 hampaan juuren poisto. Kuukauden päästä pitäisi vielä käydä hoidattamassa M1, koska siinä on reikä. Tätä ei kuitenkaan tähän operaatioon lisätty nyt, vaan odotetaan että tulehdus rauhoittuu. Kotiin tuliaiseksi antibiootit (Antirobe 150mg x 2/pvä), joiden jälkeen suositeltiin madotusta.

Mikäli tällä hoidolla ei lähde paino nousuun niin otetaan lisää kokeita ja mietitään lisävaihtoehtoja.

Niin ja voittepa kuvitella, että kuinka ihanaa oli maksaa se lasku >:( Kun eläilääkäripalvelut ovat tunnetustikin niin halpaa hommaa..

Nyt sitten lasketaan 4 viikkoa ennen ensimmäisiäkään kokeita.

Kaikki kaverit kävi vuorotellen kurkkimassa häkillä. Saakin tän päivän levätä tuolla häkissä, ettei muu lauma pyöri ympärillä.

Kevättä rinnassa

Tulihan se aurinko sitten sieltä. Tänään varsinkin on ollut aivan ihana ilma. Mittari näyttää varjossakin +8astetta. Koirat ovat saaneet nautiskella ulkona juoksemisesta oikein sydämmensä yltäkyllyydestä.

Treenirintamallakin tapahtuu. Ankka on oppinut pikkuhiljaa liikkeestä jättävät sekä paikallaolon ja  viimeksi treeneissä suoriutui jopa ihan hyvin luoksepäästävyydestä. Ankan kanssa reippailtiin myös henkilöryhmää. Kyllä tyttö vaan tykkää tekemisestä <3 ei haittaa mitä ihmisiä on ympärillä, jos töitä piisaa. Rokin kanssa tehtiin "käsky-terapiaa" eli kaveri hoki jättävien aikaan sanaa käsky. Rokkihan meinaan ennakoi tuolla sanalla todella vahvasti. Ensimmäisellä kerralla yritti jättäytyä suoraan maahan. Lopuilla kerroilla joko hidasti tai vähintään laski päänsä ihan vaakatasoon kontaktista. 

Nyt on taas ollut enemmän inspiraatiota niin Melmunkin kanssa on tullut hieman tokoiltua. On tehty seuraamisia ja jättäviä sekä luoksetuloa. Kun sille saisi paikallaolon ja esteen varmoiksi niin voisi vaikka Alokkaan startatakin. Pitää joku päivä ottaa videota senkin tokoilusta. Kääpiökoiraksi ihan loistopeli <3

Ilmoittaudun Rokin kanssa Toko-viikonlopullekin. Toki vain toiselle päivälle, mutta silti. Saataisiin hieman vinkkejä ylempiä luokkia ajatellen.

Kun tää treeni-into vaan pysyisi tällaisena. Että jaksaisi aktiivisesti treenata kaikkia kolmea. Stidi nyt saa vaan olla, se jää todennäköisesti sellaiseksi "harrastellaan parit näyttelyt"-sylinlämmittäjäksi.

Nahkat nauttii auringosta

Viliä tervehtimässä

Vahinkoja sattuu: Hammas läks.. 

Loppuun vielä video meidän keväisistä tunnelmista :)

Inspiraation puutetta

Sitä taitaa olla välillä meillä kaikilla? Treenata on yritetty, mutta monessa sopassa on pää tällä hetkellä mukana kuten uuden talon katselussa, seuran mätsäri asioissa sekä tietysti töissä. Lisäksi viime päivät ovat menneet sairastellessa, joten koirat tyytyvät repimään pihassa hermojaan.

Ankka on viimein oppinut maahanmenon tarkoituksen ja Rokkikin alkaa hallissa käyttäytyä normaaliin tapaansa. Viimeksi ollessa treenailtiin seuraamisia ja luoksetuloja (sekä pysäytyksellä että ilman) sekä tehtiin pihalla paikkamakuutreeniä, kun oli hyvin porukkaa.

Tänään jäi vielä treenit välistä, kun kuume on vasta aamulla laskenut. Viime kirjoituksesta onkin jo niin pitkälti aikaa, että tässähän on ehtinyt jo sattua ja tapahtuakin. 1.-2.3.2014 Olin sitten mukana suorittamassa Kennelliiton Kasvattajan Peruskurssin :) Läpi meni pistein 19/20 (yksi meni väärin sääntömuutoksen vuoksi, jonka jo olin unohtanut). Lisäksi allekirjoitin Kennelliiton Kasvattajasitoumuksen. Saa nyt sitten nähdä koska lähtee kennelnimi hakuun (vai lähteekö tuo ollenkaan ;) )

Paljon on tässä sairastaessaan ehtinyt miettiä omaa treenaamistaan ja sitä miksi tietyt jutut toimivat omilla koirilla ja miksi toiset taas eivät. Rokkihan on tämän nykyisen lauman ainoa oikeasti pehmeä koira. Ankka menee keskimaastoon ja pienet ovat molemmat luonteeltaan selkeästi kovia. Toki Rokki on ainoa joka on suorittanut luonnetestin, mutta mielenkiinnolla veisin muutkin heti kun budjetti hieman paranee ja Ankka on tarpeeksi vanha. Mutta aiheeseen palatakseni. Rokki on ainoa joka leikkii ja jonka voi treenatessa palkata myös lelulla. Rokille suurin palkkio työstä tulee jo siitä, että se saa suorittaa tehtäviä, silloin se on onnellisimmillaan. Ankka taas ei ole tottunut pentuaikana leikkimään, eikä sillä ole muutenkaan intressiä hampaiden käyttöön (paitsi kissojen kanssa), joten se palkataan aina ruoalla samoin kuin pikkukoiratkin.

Palkkanahan meillä toimii nakki. Se on sellainen "erikoisherkku" mitä ei saa kuin vain siinä tilanteessa kun tehdään töitä. Ja ilman palkkaa-treenit aloitetaan sillä että sormet tuoksuvat vahvasti nakilta.

Estettä ei olla päästy treenailemaan koko talvena, kun tosi vähän ollaan oltu mukana oman seuran hallitreeneissä. Tästä syystä totesin, ettei Rokki ole sittenkään vielä valmis sinne 22.3. oleviin kokeisiin.

Nyt pitää alkaa rakentaa Ankallekin kestoa kaikkeen, opettaa paikallaolo sekä luoksetulo ja pysäyttävät ja este. Eli Hommaa piisaa :)

-!KYLLÄ ME VIELÄ ONNISTUTAAN JA TÄNÄ KESÄNÄ STARTATAAN ANKAN KANSSA!-